muutama kuva.

olispa kivaa laittaa pirttipenkkien tilalle

mustaa ja valkoista pinnatuolia sekaisin...

ehkä tyydyn kuitenkin tähän alexin tuoliin pöydän päässä käytännön syistä.

(penkit on helpompi pitää paikoillaan.) :)

tyykkään mun uudesta lampusta ruokapöydän yllä. :)

hm home saapui myös meille.

ensin ajattelin repästä väreillä,

mutta ei sitten tarvinnutkaan kun tilatut värit oli ihan kamalia.

vaihdoin tuttuun ja turvalliseen harmaaseen. :D

nyt on ollut luvattoman kivoja juttuja kevätkuvastoissa.

elloksen pakettia odotellessa... ;)

uus tugga.

mielenhäiriö tuli päähän, ja aloin viime viikolla mieluilla uudistusta mun rakkaaseen lyhyeen vaaleaan kiharapäähän. väri on pitkään ollut  s a m a ,  pelkää vaaleeta raitaa, ei tyviväriä ja sillon tällön tummia raitoja joukkoon tuomaan kontrastia.

summerblond. siitä se lähti. ihanat sävyt. perjantaina töissä oli pelkkiä peruutuksia joten oli aikaa omaan tukkaan. :) tämän kuvan perusteella kehiteltiin värit. tyveen vaaleaa kupari, ja omasta väristä säästettiin vaaleat raidat jotka vaan paikattiin tyvestä. parilla eri sävyllä tehtiin isoja raitoja koko päähän. 

netin selailu ja työkaverien haastattelu johti siihen, että ostoskoriin

kolahti rapunzelin klipsipidennykset. http://www.rapunzelofsweden.fi

(mitään pysyvää pidennystä musta ei ole hoitamaan,

sen oppi teippien kanssa viime kerralla.)

perjantai aamuna kahdeksalta tehtiin tilaus

(mies teki, sain hyvänvaimonlahjana. pus!)

ja puoli kymmenen tuli viesti että tilauksesi on lähetetty.

uskomattoman nopeeta toimintaa!

kaiken lisäksi myös postipate oli nopea, tukka tuli maanantaina postilaatikkoon.

jee!

karva vaikuttaa todella laadukkaalta, oli sellainen kuin pitikin väriltään

ja klipsit on toimivat. pituutta on 40cm. lisäksi karvaa on  p a l j o n .

ei mun päähän edes kaikkia paloja saanut mahtumaan.

ja tältä se näyttää:

akka ja ukko.

makuuhuoneessa muutama pieni uusi juttu.

akka ja ukko löytyi vahingossa jostakin nettiputiikista

kun etsiskelin niitä kylppärin tekstejä.

pienempi ribbani ikeasta kännykälle.

niin loistavaa kun ei aamuisin tartte tyynyjen alta hapuilla herätystä.

tigerin lehmä pitää huolen pampuloista.

apinan ostin kirpparilta rusinalle mutten

raaskinutkaan antaa. :D

tämä se on  A I N A  siellä missä muutkin.

ja keskeisellä paikalla. ♥

lisää kylppäristä.

se on  v a l m i s .  pyyhenaulakko paikoillaan ja harhautustarrat seinällä. :D uusi hyllykkö hankittu ja käsitelty kylppärin sävyiseksi. samoin vanha penkki joka siellä oli sai saunasuojasta kerroksen. vaihdettiin myös suihku, kun vahingossa löytyi wannabesadesuihku alta 20 euron.

kerronpa vähän projektista:

maalikaupassa neuvottiin yhden purkin maalia riittävän tarvitsemaamme pinta-alaan. myöskin, että yksi kerros maalia on riittävä koska se peittää niin hyvin. ja, että työ kannattaa tehdä erityisellä pensselillä. sanottiin myös, että maali on helposti maalattavissa.

no ei se ihan niin mennyt. seinä vaati neljä purkkia maalia kolmessa kerroksessa, eikä neljäskään olis ollut pahitteeksi. pensseli oli ihan vihon viimenen työväline, maali oli niin paksua ja nopeasti kuivuvaa, että vaahtomuovi tms telalla jos olis alusta asti maalannut olisi jälki ollut sata kertaa tasaisempi ja parempi. onneksi siinä oppi tehdessä, miten kannattaa maalata. joulunpyhät ei yhtään helpottaneet projektin etenemistä. ainahan se oli pyhäpäivä kun se maali taas kerran loppui joka toki lisäsi odottelua kuivumisajan lisäksi. silikoneja vedellessä meinas usko loppua, siihen nähden sain yllättävän hyvän jäljen aikaseksi. :D

tämä oli kaikista hermoja repivin remppa mitä tässä talossa on tehty. mutta olen kyllä tyytyväinen, on se vaan niin paljon parempi nyt parista valumasta huolimatta.

muutama kuvatus.

(hitsin vaikea saada kivoja kuvia kun on niin pimeä koppi.)

katotaan vielä se ennen(muuttoa) kuva:

pieni-ISO.

tämän kanssa on ollut hyvin haastava talvi. poikanen on sosialistunut hurjasti, on saanut paljon kavereita ja on opettajan mukaan suosittua seuraa. on myös rohkaistunut todella paljon, luonteeltaan kun on vähän hiljaisempi tarkkailija. on mm käynyt koulussa kertomassa uudelle diabeetikolle ja hänen perheelleen ja opeille sairaudestaan ihan yksin ja omasta aloitteestaan. *ylpeä äiti*. täytyy sanoa, etten olis ikinä uskonut pojalla olevan tuollaista rohkeutta. ♥

tästä huolimatta kaverit aiheuttavat myös päivittäistä surua. salakuunnellessa muksujen juttelua, olen huomannut että elämä on jo tossa vaiheessa julmaa. esim synttäreillä eräs poika kertoi ettei toinen halunnut tulla tuhlaamaan aikaa jonkun tyhmän kaverin synttäreille ja jätti siksi tulematta. max vastasi, että eihän kukaan voi sanoa noin törkeesti ja että tää poikahan on ollut tosi kiva ja max on leikkinyt sen kanssa koko viime kesän... raastavaa. voin itsekkin ihan huonosti kun toisella on sydän särkynyt vähän väliä kun on niin herkkä.

yksi "ongelma" on myös iltapäiväkerho. joulun jälkeen siellä lopetti viimenenkin kaveri ja itketty on monta iltaa ettei sinne haluta enää mennä. ongelmana on kaverittoman iltapäiväkerhoajan lisäksi se, että kaverit ehtii sopia ja tavata toisensa ilman maxia. huoh. melkein itsekkin itkin kun toinen on harmissaan kertonut mikä vaivaa.

äidin näkökulmasta iltapäiväkerho olis ihan hyvä juttu edelleen, varsinkin se valvottu välipaloitus ja insuliini osuus. muutenhan tuo kyllä pärjäilis omineen. aamutoimethan sujuu ihan kivuttomasti yksin täällä kotona, mutta entäs sitten kun iltapäivällä on niin kivaa ja meuhkataan tuolla pitkin kyliä niin muistaako huolehtia sokereista..

tehtiin nyt sitten sellainen päätös, että helmikuusta jää kerhoilu pois. saa harjoitella yksin oloa hiljalleen, itselläni kun on vain 7 työpäivää koko helmikuun aikana. pehmeä lasku. ja kerhotädin kanssa sovittiin, että jos ei toimi, niin saa tulla takaisin.

sairaudenkaan kanssa ei niin hyvin mene. nyt on vältytty sairaalareissuilta, mutta arvot vaan ei pysy kohdillaan. tai kai ne jonkun mittapuun mukaan on ihan ok, mutta ei niin hyvät kun mihin kerkes jo tottua. haastavaa. tuntuu ettei tee tarpeeksi eikä varmaan teekkään. aina ois parannettavaa ja ihan kauheeta ajatella, ettei itsestä ole siihen joka hetki vaikka kyse on oman pienen lapsen tulevaisuudesta ja elämästä.

mites sitä sanotaan; huolet kasvaa kun lapset kasvaa. oispa ongelmana vaikka vaan uhmaikä. tai pottaharjoittelu. tai tutista luopuminen.