Pikkuhiljaa

ehkä palailen. Sen kummempia avaamatta miksi äkillinen blogikuolema. Hankala alkutalvi, kaikenkaikkiaan.

Aloitellaan helpoimmalla, murujen kuulumisilla, isoin ensin. :)

Max täytti eilen  k a h d e k s a n  vuotta, ihan käsittämätöntä, että mulla on niin "vanha" lapsi! Ekaluokkalainen, fiksu sellainen. Koulussa menee tosi hyvin, on erittäin oppivainen ja ahkera. Opettaja on oikein tyytyväinen koulumenestykseen ja niin tietty mekin. On muistanut myös käyttäytyä kauniisti, noudattaa sääntöjä, osaa olla ryhmässä eikä kiusaa muita tms. Ylpeä Äiti! Ystäviäkin on vihdoin löytynyt. Kolme uutta kaveria halusi kutsua synttäreilleen, jee!

Diabeteksen kanssa on tilanne tasaantunut. Ei suurempia ongelmia. Vaikka se syksy oli jotain ihan järkyttävää, oli viime poli reissulla HbA1 silti edelleen hyvä, reilu 7. Ja vaikka koulussa on eletty pyhällä hengellä niin painokin oli noussut 200g ja pituutta venytty 2cm, eli oikein hyvin. :) Vuosikokeissa käytiin ja tuloksia odotellaan. Luulen kyllä, että kaikki oli ok koska vielä ei ole kuulunut mitään takaisinpäin.

Eilen vietettiin kuulema parhaita  s y n t t ä r e i t ä  ikinä. Koko päivän talossa lappasikin porukkaa, mukavasti porrastettuna eli myös Äidin mielestä oikein onnistunut päivä.

Tarjolla oli minttusuklaakakku (tottahan se aihe piti olla ängri böördsistä), vadelmarahkakääretorttua, puolukkapiirakkaa, vaahtokarkkisuklaata, dipattavia ja dippiä ja jauhelihapizzaa. Lisäksi kaikki jouluna tulleet suklaat sun muut oli hävitettävänä, kätevää. :)

Jatketaan Alexilla tai Rusinalla joku toinen päivä,  m u k a v a a  sunnuntaita!