Nyt...

...on ihan pakko hehkutella hyvää fiilistä. Tää arki alkaa muotoutua. Käytäntö järjestyä. Osaa ottaa irti tilanteista.

Tänään vietettiin hidasta aamua. Sovin tarhan kanssa, että ei tarvitse ilmoittaa jos ei keretä aamupalalle. Että ilmoitan sitten etukäteen jos ei tulla ollenkaan. Eipä enää tarvitse joka päivä soitella jos vahingossa nukutaan pitkään. Tämän lisäksi on sovittuna poikien uusi hoitojärjestely. Eli ensi kuusta eteenpäin niillä on neljä arkivapaata kuussa. Näin saadaan säästettyä edes vähän hoitomaksuissa. En mä kuitenkaan ihan näin paljoa omaa aikaa tarvitse kuin tällä iltavuoroviikolla on ollut. Tuntuu tältä ja nyt on vasta keskiviikko. :D

Vein ukkelit kympiksi ulkoilemaan ja aloitin pyykkivuoren valloituksen. Musiikki soi täysillä. Kuinka ihanaa. Nyt on tauko, keittelin päiväkahvit ja syön kanasalaattia. Nami. :p Mies tulee ajoissa kotio, lähdetään taas asuntoa katsomaan, tällä kertaa vähän pidemmältä. Se on ihan unelmien kämppä, ja voisin kuvitella, että aika turha reissu on. Mut eihän sitä koskaan tiedä! Mitään ei saa jos ei edes yritä.

Sen verran innostuin taas tosta musiikista, että oli pakko järjestää lauantaiksi biletystä. Hihhei niin kivaa kun pitkään aikaan ei ole käynyt! Uudet kengät saa laittaa ja muutenkin ihan eri tyylillä kun yleensä menen. \o/

Jospa sitten jatkais kotihommia. Tai ehkä selaan vähän kampauksia netistä lauataita silmällä pitäen. ;)

Ihanaa päivää!