11. toukokuuta 2009

Maanantai



Herätty, lapset viety tarhaan, maitoa haettu kaupasta, pyykit pesty, imuroitu, vessat pesty, keittiö siivottu, hiuksia leikattu, iltaruoka tehty, rentoiltu, päikyt nukuttu. Nyt on puoli tuntia aikaa syödä aamupalaa ja lähteä töihin. On nää iltavuorot jollain tapaa mukavia. :)
Vaikka kyllä mua silti ahdistaa tuleva viikko. Neljä sulkuvuoroa lähes putkeen. Ei tee hyvää perheelle. Lapset onneksi ei kärsi äidin puutteesta, sillä niillä on keskiviikko, torstai ja perjantai arkivapaat. Muutenkin toi koko työ ahdistaa mua. Työvuorot on huonontuneet reilusti koska työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ja helpotusta on luvassa vissiin vasta kesän jälkeen kun paikka on täytetty ja lomat pidetty jos silloinkaan. *Huokaus* Eikä siinäkään kaikki, on aika ahdistavaa huomata joutuneensa paikasta jossa musta pidettiin paljon paikkaan jossa arvostus on nolla. Ei varmaankaan pitäis ottaa itseensä asiakkaiden kiukutteluja ja mollauksia mutta jotenkin sitä vaan ottaa. Käsittämätön asiakaskunta.. Kaipaan niiiiiin takaisin vanhaan työhöni. Varsinkin niitä asiakkaita. Ja sitä hyvää henkeä siellä. Ja sitä, että oli hyvä mieli kun pääsi töistä kotiin. :(

Noniin, valitus loppuu, nyt tonne sateeseen ja ukkoseen polkemaan...

5 kommenttia:

Puukenkämaan elämää kirjoitti...

Voi harmitus jos on kurjia asiakkaita siellä
koita olla välittämättä<3

Kotoma sua odottaa ainakin
ihana perhe aina:)

Jamelia

Sari kirjoitti...

Voimia töissäkäyntiin <3 Itsellä on joskus samanlaisia ajatuksia töihinmenemisestä, ehkä se on pahinta, kun tuntee, että arvostus on nolla.

Ehkä tällä kaikella on tarkoituksensa ja jossain vaiheessa blogissamme komeilee teksti: "olin haljeta onnesta saapuessani työpaikalle"

Hali.

Reija kirjoitti...

Kovasti jaksamisia sinulle töihin!

Kuulumisia lukemassa. Aurinkoista viikkoa sinne <3

Tiina kirjoitti...

kiitos. ♥

Heini kirjoitti...

No voi ei, tosi kurja kuulla että työpaikka ei oo kiva. :( pidä vaan haku päällä josko jotain muuta aukenisi. <3

pitkästä aikaa kurkkimuksella siis.