11. kesäkuuta 2009

Pumppu on


Keskiviikko aamuna nukuttiin niin pitkään kuin nukutti, eli ei kovin pitkään. :D Syötiin aamikset ja vietiin Alex tarhaan. Tämä sanoi heti aamusta jo että "Mä meen Leeville leikkii ja Max menee sairaalaan." Niin se vaan sekin on jo kasvanut viksuksi mieheksi.
Nipin napin kerettiin perille ajoissa, ja osastolla meitä odotti huoneellinen ihmisiä. Jea... No ollaan mekin odotettu muita, nyt oli niiden vuoro.

Hoitaja piti pienen inffon siinä aluksi ja harjoiteltiin insuliinin laittoa pumppuun ym juttuja. Sitten vaan muksuille piuhat kiinni. Maxilla sujui huippu hyvin. Se, enkä minäkään edes tajunnut, että vekotus oli jo paikallaan. :D Muru sanoi, että "Tuntuu hyvältä kun ei tunnu miltään." Sitten asetettiin annoksia ym ja olikin jo ruoka-aika. Max söi ja insuliinia laitettiin. (Pitää opetella uusi sana kun ei voi enää sanoa pistetään. :) ) Vähän sen jälkeen laitettiin poikaan myös verensokerin seurantalaite. Normi rutiinilla meni koko päivä, ulkoiltiin, syötiin, leikittiin, syötiin, pelattiin, syötiin, luettiin, syötiin. Sokerit vaan nousi ja nousi. Arvasin, että jotain oli vialla, mutta siltikään asialle ei vielä tehty mitään koska nousu saattoi johtua jännityksestä.
Ilta tuli ja se siitä kivasta päivästä sitten. Max ei saanut unta, huonekaveri höpötteli ja katteli tähtiensotaa, jomman kumman sokerimittari huusi viiden minuutin välein. Loppujen lopuksi lapset nukahtivat puoli yhden maissa, mutta koneiden piipitys jatkui. Toisella huiteli kolmessa kympissä ja toisella alle neljän... Voitte arvata kuinka hyvin nukuin. :S Aamulla heräsin 
ennen kuutta siiten kun nämä kaksi pelaavat lautapeliä. :-O Max nukkui siis 6h vähemmän kuin normi yönä. :(

Päivä olikin sen mukainen, kanyylin vaihto oli ihan kamala projekti ja muutenkin itketti joka välissä. Mukavaa meillä kuitenkin päälisinpuolin oli, Lastenklinikka on aivan huippu paikka ulkoleikkipaikkoineen ja muine aktiviteetteineen. Max kysyikin, että "Voidaanko me olla täällä kauemmin?" :D
Onneksi sentään sokerit alkoi korjaantua. Kanyyli oli ihan killissä, eli vain murto osa insuliinsta oli mennyt perille. Sitten kun uusi oli paikallaan, huomasi heti, miten alkoi käyrät paranemaan.
Iltapäivällä saatiin vieraita. Mummi kävi ja sitten mun veli lapsineen. Ihana kun Max sai seuraa hetkeksi. Ulkona me vietettiinkin suurin osa päivästä, sen verran kiva oli se piha-alue.
Illalla oli mun vuoro lähteä kotiin ja mies jäi päivystämään sairaalaan. Alex ei ollut kaivannut mua pätkääkään, ihan hyvä niin. Vietettiin kiva ilta yhdessä, käytiin suihkussa ja tehtiin lämpimiä voileipiä. :)
Mies oli saanut Maxin nukkumaan puoli ysin maissa, mutta jo yhdeksältä oli muru herätetty juomaan. Eipä taas voineet uskoa vanhempia... Pieni raukka. Onneksi sentään ei alkanut itkemään vaan oli juonut mehunsa ja jatkanut unia. Yhteensä kolme kertaa oli Maxin täytynyt yön aikana tankata.

Perjantai aamuna heräiltiin Alexin kanssa ja aamiksen jälkeen vein sen tarhaan. Ei minkäänlaista vastaan pullikointia tullut missään vaiheessa. Sitten huristelin sairaalaan ja Max olikin jo syönyt kunnon aamupalan ja pienen hengailun jälkeen lähdettiin piknikille. Tehtiin retki sibeliuspuistoon, syötiin siellä eväät ja Max leikki leikkipuistossa. Takaisin tullessä ostettiin kesän ensimmäiset irtojäätelöt. :p
Sitten hipsittiin takaisin osastolle, Maxille vaihdettiin verensokerin seurantalaitteen sensori. Tosi hyvin sujui, onneksi oli taikarasvat vaikuttaneet. Mies oli jo ihan pro käyttämään pumppua, ja mäkin sain harjoitella lisää päivän aikana. Multa sujuukin ihan hyvin jo toi hoitopuoli, mies sitten osaa paremmin ne konetoiminnot. Päivän aikana käytiin vielä hoitajan kanssa läpi joitakin tilanteita ja miten niissä toimia. Mulla oli jo tosi hyvä fiilis, olin ihan valmis lähtemään kotiin. Oli tunne, että me pärjätään jo. Max taasen olis halunnut jäädä pidemmäksikin aikaa. :)
Iltapäivällä juuri kun meitä oltiin kotiuttamassa saatiin Maxille vielä uusi pumppu. Pienempää mallia. Hollannista aamulla lennätetty. :D Ihan kiva juttu, vaikka kaikki jouduttiinkin asentelemaan uudestaan, kaikki paitsi kanyyli. Kivempi murun kantaa pienempää laitetta mukanaan.

Kaupan kautta tultiin kotiin ja hain Alexin jolla oli taas mennyt mukavasti. Sai vielä uiskennella hetken ennen kotiinlähtöä. Kiitos vaan Lode, apunne oli korvaamatonta.
Nyt sitten aletaan vaan elämään normaalisti. Tosi hyvin kyllä Max jo tottunut. Ensimmäinen suihkuttelukin sujui hyvin äsken. Vielä kun saadaan vähän erilaisia housuja ym juttuja niin sitten on vielä helpompaa ja Maxilla mukavampi olla.
Ihan uskomatonta, että "koulu" on jo ohi. Ja kaikki oli todella paljon helpompaa kun ikinä kuvittelin. Täytyy vaan toivoa, että sama jatkuu tulevaisuudessa.

Ja vielä kuvapläjäys:

Ensimmäisenä aamuna


Vasemmalla insuliininappi, oikealla vs mittarin sensori


Leikkipaikalla


Puuhastelua ja vieraita


Retkellä




2 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Toivottavasti kaikki sujuu hyvin, alku ainakin näyttää hyvältä! Mukavia kuvia. :)

Follow your dreams kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä tuo aloitus ja ihania kuvia oli:)

Jamelia