23. heinäkuuta 2010

Valitusta.



Mitä mulle kuuluu, kiitoksia hyyvää, mutta olen kyllä vaan niiiiin poikki. Rikkipuhkiväsynyt.
Tänään on ensimmäinen täysin VAPAApäivä varmaan kahteen kuukauteen. En valita, koska kesä on ollut ihana. Ollaan nähty paljon kavereita ja tehty kivoja asioita. Töissä on ollut tosi kiire, ja hyvä niin, koska jos siellä joutuis pyörittelemään peukaloita niin sitten ottais aivoon lomattomuus, tekemättä mitään kun vois olla muuallakin. Nyt vaan alkaa tuntumaan tämä sata lasissa eteenpäin meno, se Pinkin keikka oli viimeinen niitti. Tää Äiti tarttee omaa rauhaa! Aikaa olla. Tiedän, että yksikin päivä riittää akkujen latautumiseen. Vaikka päätin, etten tänään tee yhtään mitään niin silti polttelee mm yhden hyllyn tuunaus ja seinään poraus... :D Muksut antoi mun nukkua puoli yhteentoista, ennenkuulumatonta! Yleensä viimeistään ysiltä tullaan kertomaan, että meillä on nälkä. "Me aateltiin, että sulla on niin hyvät unet". Vissiin kunditkin huomanneet, että Äiti on vähän väsynyt. ♥
Odotan jo niin elokuuta. Saan normi työvuorot takaisin. Tää ei niin todellakaan sovi mulle tää 10-18 työaika. Ikinä ei ehdi tehdä yhtään mitään. Aamulla hyvä kun kerkee herätä ja illalla on niin poikki ettei todellakaan saa aikaiseksi mitään. Toi rasittava helle on kyllä myöskin osasyynä, työpäivästä uupuu ihan eri tavalla kuin normaalisti ja kun kotiin pääsee on suorastaa hirveä olo. Odotan myöskin poikien siirtymistä uuteen päiväkotiin, meno tuolla vanhassa on suht nihkeetä.. Mm Maxilta on tiedusteltu nukkuuko Alex oikeasti päiväunet, eivät usko että nukkuu kun eivät saa sitä siellä nukahtamaan.
Pikkuhiljaa pitäis alkaa kasaamaan DB materiaalia kasaan. 2.8. joudun pitämään inffon koko uudelle päiväkodille. Aika jännittävää.. En oikein tiedä miten sen hoitaisi simppelisti ja mahdollisimman selkeästi ja tiivistetysti turhaa paniikkia herättämättä mutta kuitenkin niin, että kukaan ei vähättelisi tuota tautia.
Jospa sitten lopettelis tätä sekavasti kirjoitettua romaania, pannullinen kahviakin on juotu. Tekis mieli mennä takaisin nukkumaan, mutta ehkä käyn ensin pesemässä vähän pyykkiä. :)


6 kommenttia:

s u v i :) kirjoitti...

No sun täytyy nyt sit ottaa joku aikalisä. Lähdet vaikka metsään yksin istuskelemaan :D ♥

Mulle se Pinkin keikka taas oli juuri sellanen, että tuntu kivalta olla siellä "yksin". Siis että se oli mulle sitä omaa aikaa.

TIINA kirjoitti...

joo se olikin ihanaa omaa aikaa. mä vaan kaipaan toisenlaista omaa aikaa. rauhaa ja yksinäisyyttä. viihdepuolelle on päässyt ihan riittävästi viimeaikoina. :)

Anonyymi kirjoitti...

Taas mennään ihan samoissa, mäkin kaipaan omaa rauhaa, hiljaisuutta, tekemättömyyttä, aikaa ajatella. Just mietin, että oon saanut olla yksin kotona vissiin viime syksynä ihan kunnolla. Liian usein karkaan shoppaamaan, kun haluan rauhaa. Pitäis vaan häätää noi ukot hiiteen ja makoilla sohvalla kattoa tuijotelleen.
Koita kestää, enää tuurilla semmoset 15v kun ne lapset muuttaa pois kotoa ja saat aina olla rauhassa. <3

t. Hetelmäsallaatti joka ei jaksanut kirjautua.

Helikaroliina kirjoitti...

Oma rauha ja etenkin hiljaisuus on välillä kyllä tarpeen! Mäkin niin nauttisin välillä, kun sais olla vaikka päivän ihan yksin kotona, mutta sitä tapahtuu turhan harvoin. Jaksamista Sulle!

Ihania juttuja olitkin löytänyt mökiltä tuolla alempana, aarteita oikein :)

Heli kirjoitti...

Voi että, aika paljon sulla kyllä on töitä. Pitkät päivät helteessä varmasti vie mehut! Oot vielä vissiin koko ajan tekemässä jotain, ettei juur luppoaikaa ole. Ja sit tuo talon remppa mitä ootte ahkerasti kyllä vääntäneet.. Ei ihme että väsyttää. Jospa se syksy tois hiukan hidastusta vauhtiin!!! Tsemppiä ja jaksamista!!!

TIINA kirjoitti...

kiitos kaikille viesteistä. <3
eilinen arkivapaa helpotti jo paljon, oli ihanaa olla tukka pystyssä yökkärissä koko päivä ja vaan siivota ja sisustaa. :D