4. lokakuuta 2010

Koira.


Se oli alunperin Mies joka heitti ajatuksen ilmaan uudesta koirasta. Kohta viisi vuotta ollaan eletty koirattomina. Ensimmäinen reaktio oli, että EI todellakaan meille mitään eläintä. Mutta mutta. Niin siinä vaan kävi, että ajatus alkoi muutaman kuukaden jälkeen tuntumaan tosi hyvältä. Elämäntilanne on sellainen, että siihen vaan sopii koira. On iso piha jossa kelpaa temmeltää. Asutaan ihan luontopolkujen vieressä. Niiden lisäksi oiva lenkki tulee päivittäin tarhamatkoista. Ollaan Miehen kanssa eri vuoroissa töissä, joten koiralle tulee tosi harvoin pitkää yksin oloa. Jne. Mutta mikä parasta, Maxilla on joku odottamassa kun vuoden päästä tulee yksin koulusta kotiin. 


Siitähän se sitten lähti. Illat kuluivat siihen kun molemmat kattelivat omilta läppäreiltä koiranpentuja netistä. :D Mietittiin rotuja ja muutama suosikki nousi pintaan. Oli Jack Russelia, dalmatialaista ym. Ennenhän meillä oli labbis ja kultainennoutaja joten mietittiin mitkä muut rodut voisivat olla kivoja. Ihmisten kanssa kun jutteli, niin  mielipiteitä oli moneen lähtöön. Alkoi epäilyttämään "tuntemattomat" rodut. Kaikilla koirillahan on perinnölliset sairautensa ja vikansa, mutta loppujen lopuksi päädyttiin tuttuun ja turvalliseen labradorinnoutajaan. :)


Sitten löytyi ilmoitus. Isabella oli juuri  saanut pentuja. 1 ruskea tyttö oli vielä vapaana. Se oli meidän. Mies sai tehdä lopullisen päätöksen vaikka tässä vaiheessa pahin intoilija olin kyllä jo minä. :D Soitin ja tiedustelin taustoja ja kaiken kuulostettua hyvältä varasin pikkuisen. Maksettiin varausmaksu. Juttu alkoi olla totta, meille tulee koira!


Sovittiin päivämäärä jolloin päästiin katsomaan pikkuista. Se oli juurikin eilen. Saatiin nähdä vajaan kuukauden ikäiset mössikät. Olin kyllä kuvitellut tilanteen hieman, noh, vauhdikkaammaksi, mutta koska oltiin viimeiset katsojat, olivat pienet jo niin poikki etteivät jaksaneet tassua liikauttaa. :) Eikä saatu nähdä kuin kaksi vapaana olevaa tyttöä, loput 10 kuorsasivat emon huomassa. Pentuja tosiaankin oli siis 12 eikä 10 niinkuin luulin.
Tee siinä sitten valinta! Kaksi identtistä rusinaa. :D Mies kuitenkin valitsi, ehkä tällä meidän vauvalla oli hieman ruttuisempi naama. :D Ja sopivasti tyrkyllä oli vielä kaksi vaaleinta, ihan niin kuin toivoinkin.



Viimeinen päivä tätä kuuta saadaan hakea vauski kotiin. Tulee olemaan piiiitkät viikot. :)
Hieman ollaan jo valmistauduttu pikkuisen saapumiseen. Ollaan järjestetty kahdeksan päivää lomaa, jotta kerkeää mussu tottua uuteen kotiinsa. Ollaan hankittu koiravakuutus. Mies on rakentanut portin pihalle. On hankittu petiä ja kippoa. On remmi ja kaulapanta. On töissä tienattua Paul Mitchellin shampoota. :D Lelujakin muutama. :D Ruokaa ei sentään vielä ole, eikä matot ole rullalla. Koiralliset lukijat saakin muistuttaa, mitä muuta pitäisi ottaa huomioon tai hankkia. :) Tiina on niin onnellinen ... !

Muutama kuva vielä:

Adoptioäidin sylissä,


Ruskea kuono ja siniset silmät,
ne varmaan vaihtaa vielä väriä?


Pääsiskö jo takaisin torkuille?



19 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

<3 <3 <3 !

-Heidi-

Helikaroliina kirjoitti...

Voi suloisuus, niin ihanan värinenkin!!

Heli kirjoitti...

Oijoijoi!! Niin suloinen Rusina!
Meillä on koiria, ajoittain myös pentuja. On niissä vauhtia ja vipinää! Rakkaita ovat kyllä kovasti eikä ilman osais olla, vaikka välillä toi karvan ja muun sotkun määrä kyrsiikin..

Kynsisakset tarttet vissiin vielä, ja ison kasan sanomalehtiä pissipaperiksi.. =D

McMums kirjoitti...

Rusina olisi hyvä nimi!!! Sit siitä tulis Russe tai Ruso tai Rusis <3

s u v i :) kirjoitti...

Mä niin odotin tätä postausta ♥ Awwws! Siis tää on ihan käsittämätöntä tämä kateus mitä mä tunnen :D Voi pikkuista.. Aivan ihana. Sit ihan kamalasti kuvia, laitat vaikka erikseen ruttunassulle oman blogin, niin mä saan lässyttää täällä näytön takana :D

houtten kirjoitti...

Siis käsittämättömän suloinen!!

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uuden hauvavauvan johdosta! Rusina on tosi söpöinen pakkaus. Suosittelisin hankittavien tarvikkeiden listalle niinkin arkisen aineen kuin; Biosan "saniteettitilojen puhdistusaine".Se on tarkoitettu ongelmapissijöille ;-) Sillä kun aina välillä pesee pissistä lainehtivat lattiat, niin ei jää mitään ikäviä jälkihajuja, jotka tuoksuvat vielä vuosienkin päästä. Tuota Biosania saa siivousliikkeistä ja tukuista. Kuivapesuaine matoille osoittautui meidän huushollissa myöskin yllättävän tarpeelliseksi.Sitä ostin samaisella reissulla siivoustukkuun...+ muutaman lattiapesimen...

Terkuin Sanna + villit Peppi & Lilli

Ruusa kirjoitti...

Voi voi voivoi...:)))) Ehkä vähän suloneeeen!!! Ihana juttu!! :)

maija maitoparta kirjoitti...

Oiiih!! <3

dharma80 kirjoitti...

ihana <3

Heini kirjoitti...

ihanuus!! <3 mullakin vaivaa koirakuume, mutta ei ole hyvä aika sille :( liian pitkään joutuisi olla kotona yksin reppana.

Elluu kirjoitti...

Oi ihana hauvavauva teille tulee.. :) itselläkin on koirakuume mutta ei nyt voi ottaa kun on kaksi kissaa ja toinen kissoistamme inhoaa koiria.. :/

Karoliina kirjoitti...

Ihana pieni mussukka! :) Kannattaa ostaa lemmikkikaupasta selaista pissan poistajaa. Estää siis koiraa pissimästä hajun houkuttelemana samaan paikkaan kahteen kertaan, ja täten edistää sisäsiisteysopettelua. Myös pieni ensiapupakkaus olisi hyvä kerätä: hiilitabletteja siltä varalta, että pentu syö jotain myrkyllistä ja tölkkiparsaa siltä varalta, että pentu syö jotain terävää, kuten linnunluita. Ja kyllä ruskeilla labbiksilla on isoinakin ruskea kuono ja joskus myös siniset silmät :)

Terkuin,
Karoliina ja Luna-labbis

Vickso kirjoitti...

On se vaan niin söpö :) Haluaisin nähdä sitä sitten joskus :)

Tania kirjoitti...

Lutunen! Meillä ollut koiratauko kesästä 2006, kun koiramme nukkui pois. Nyt taas kuumeillaan... Poikamme menee parin vuoden päästä kouluun ja meilläkin ajatus, ettei hänen tarvitsi palata ihan tyhjään kotiin. Koirakokemusta löytyy setteristä, whippetistä, cockerspanielista - tulevan koirulin rotu vielä auki.

Aurinkoista syksyä!

TIINA kirjoitti...

kiitos kaikille viesteistä. ihan uusiakin lukijoita, kivaa! :)
siivoustarvike varasto pitää tosiaan täydentää ja nuo kynsisakset oli hyvä muistutus! ja toi koira-apteekki. kiitos!
3 viikkoa ja 4 päivää. RAAH! <3

Jeanie kirjoitti...

Muruselle tietty nameja ja vinkuleluja kasa :D. Itse suloisuus <3! Luulen että päädyitte juuri oikeaan rotuun :).

Onko tää muuten käyttölinjanen labbis, kun on näitä tummempia? Mä oon joskus jostain näin kuullut, ei mtn tietoa siis...

TIINA kirjoitti...

joo pari lelua on jo hankittu. :) nameja ei kyllä vielä. :D

näyttelylinjainen on tää pentu. jo pitkältä ajalta sellanen suku.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!
Ihana ruttana-russe :D Labbikset ovat niin söpöjä!
Meillä on 2-v musta Kusti-labukka, aktiivinen ja iloinen koira. Jonkinasteinen ADHD sillä varmaan on, kun se jaksaa hökeltää päivästä toiseen.
Kusti-kokemuksilla neuvoisin seuraavaa: ennen kuin pentu-rusina tulee, niin miettikää miten rajaatte sen olemista kun pentu jää yksin taloon. Meillä Kude oli alkuun yhdessä huoneessa, ovessa oli portti. Siellä se sitten pureskeli ovenpielet, söi seiniä, hajotti patteriventtiilin, lyhensi verhot, jne. Reilun vuoden ikäisenä sillä oli reviiri laajennettu melkein koko taloon. Ja kun edelleenkin järsitään kipsilevyseiniä, revitään paperinarumatosta naruja, suolistetaan pehmoleluista täytteet, silputaan lattialle jääneet lehdet jne niin en taida sitä ikinä päästääkään kahden kesken nahkasohvan kanssa.
Kusti on siis lempeä ja ystävällinen ja todella kiltti koira, mutta pojalla on virtaa enemmän kuin meidän kanssa ehtii ilta-aikaan purkamaan.
Onnea pennun kanssa, olkaa tiukkoja ja johdonmukaisia mutta lempeitä ja rakstavia kasvattajia!
Terveisin Pumpula & Kusti-kuppana