9. helmikuuta 2011

Kaikki hyvin.


Tai ainakin niin hyvin kuin voi olla.
Maanantaina käytiin Maxin kanssa Lastenklinikalla kontrollissa
ja samalla otettiin vuosikokeet.

Palkitsin murua jo etukäteen,
lähinnä siitä kuinka reippaasti ottaa vastaan kaiken tautiin liittyvän.
Kanyylin vaihto sujuu ongelmitta, ei tappele ikinä vastaan.
Jaksaa mitata sokerit ennen jokaikistä ruokaa.
Insuliinia laittaa itselleen aina kun käsketään,
joskus kyllä vauhti on niin kova että kaipaa muistutusta. :)

Vähän liiankin reipas tuo minun pieni,
hieman särkee sydäntä,
että joutuu näin pienestä asti sietämään kaikenlaista inhottavaa.


Verikokeet sujui tällä kertaa tosi hyvin,
itku tuli vasta kun homma oli jo ohitse.
Pitkäaikaisverensokeri oli sama kuin viimeksi eli 7,8.
Painoa oli kolmessa kuukaudessa tullut kilo,
ja pituutta puoli senttiä.
Edelleen meitä kehuttiin aktiivisesta kirjanpidosta.
Hyvä me ja päiväkodin väki! \o/


Tämmösiä taulukoita saadaan polilta aina nippu
kun insuliinipumpun tiedot puretaan.
Niistä näkee hyvin millaista sirkusta elämä välillä on.
Tämä kyseisen sivun päivä on ihan loistava. 


Uusi seuranta vihko päällystetään aina ajanmukaseksi.
Tällä hetkellä pop on lego ninjago. :)


"Potilas" kotona palkintonsa parissa.


On se vaan niin reipas.



10 kommenttia:

Suvi kirjoitti...

Reipas Max :)

Oon töissä kirjoitellut paljon Lastenklinikan tekstejä ja onhan tuo diabetes kyllä paljon vaativa sairaus.

Anonyymi kirjoitti...

Moi,

löysin sattumalta tänne ja heti laitankin kohtalotoverina viestiä tänne: meillä on nyt eskarilainen (pian 7v.), vuonna 2008 maaliskuussa 4-vuotissynttäreidensä kunniaksi diabetekseen sairastunut poika. Kutsu vuosikokeisiin tuli just postissa tänään... Sydän alkoi heti jympsyttää tiuhempaan, on tää sairaus niin tiukasti otteessaan ikuisesti pitävä...

Tsemppiä teille :)

T. Reetta

Ruusa kirjoitti...

Ihan mahtavaa. :)

Tsemit reippaalle ja muulleki porukalle!

Jamelia kirjoitti...

On teillä kyllä reipas poika<3

Terkkuja ja halitukset.

Jamssi

McMums kirjoitti...

Mummin mahtava mies! Paljon paljon haleja.

TIINA kirjoitti...

suvi, on se. täytyy olla onnellinen että me ollaan päästy suht helpolla.

reetta! kiva kun jätit viestiä. aika jännä, että meillä on samanikäiset pojat joilla alkoi samaan aikaan db.
miten teillä on pärjätty? mikä hoitomuoto on käytössä? kauhistuttaako koulutie? mua ärsyttää tää epätietoisuus kun mikään ei ole vielä sen suhteen selvää. tsemppiä sinne myös!

kiitos jamelia, ruusa ja mcmums! <3

naana kirjoitti...

Voi toista, kyllä on niin reipas murunen!!! Annathan hänelle puolestasi ison halin ja kerro, että naana täti kehuu täälä sinua. <3

Halit myös sinulle Tiina. <3

naana kirjoitti...

.. Puolestani*

Anonyymi kirjoitti...

Meillä on käytössä kolmipistoshoito vielä. Luulen, että kesällä siirrytään monipistoshoitoon ennen koulun alkua. Pojan syömiset ovat alkaneet takuta nyt joulun jälkeen tosi paljon, juuri mikään ei maistu ja puoliväkisin pitää yrittää saada hänelle ruokaa alas :/ Joku kehitysjuttu varmaan... Muuten ollaan pärjätty ihan hyvin, mitä nyt sairasteltu paljon eskarin alusta lähtien ja se on toki nostanu pitkäaikasta sokeria. Nyt onneks ollaan oltu ees hetki terveinä ja sokerit olleet ihan kohtuullisia.
Oon ollu kotiäitinä ja sen vuoksi poika on päässyt tulevalle koululleen eskariin eli näin ollen koulu on jo tuttu ja ennen kaikkea keittiö, ruuat jne. Toukokuussa toivon mukaan selviää, saako millaisen avustajan. Se kyllä jännittää! Jos kaupunki oikein säästää niin avustajaa näkyy ehkä kaks minuuttia ennen ruokailua...

S-postilla vois vaihtaa kuulumisia enemmänkin, sopisiko sinulle?

T. Reetta

tiina kirjoitti...

REETTA!!! laita mulle postia blogin vasemmassa yläreunassa olevaan osoitteeseen. mulla ei oikein olekkaan ketään jonka kanssa jauhaa näistä asioista. :)