Ja niin alkoi osa-aikakotiäitiys. Voisko olla o n n e l l i s e m p i , EI! :) :) :)
Alex meni tänään ensimmäistä päivää tarhaan ilman isoveljeä ja yllättävä reippaasti sujui koko aamu. Max jäi siksi aikaa kotiin harjoittelemaan yksinoloa ja hyvin oli pärjännyt. Söi aamupalan ja pisti insuliinit ohjeen mukaan. Tänään käänteinen järjestys, ensi viikosta alkaen Alex taas on kotona periaatteessa joka maanantai ja tiistai.
Yhdeltä meillä on Maxin kanssa koululla palaveri. Tavataan tuleva opetteja ja erityisavustaja + muuta henkilökuntaa. Ihan hyvä, kun huomenna kuitenkin alkaa se ihka oikea kouluarki ja joku muu huolehtii sokereista kuin minä tai tutut tarhatädit ja hoitajan pitämä db-inffo on vasta 25 päivä. Maxilla vaihtuikin opettaja. Toisen ykkösluokan opettajalla on lähisuvussa diabeetikkolapsi joten hän halusikin ottaa Maxin luokalleen. Aivan loistavaa!
Ei tätä oikein edes tajua, että vapaata on enemmän. On kiiretöntä aikaa olla lasten kanssa ja hoitaa asioita. Mikään muu mua ei tässä uudessa arjen palapelissa jännitä kuin se, että mitä tapahtuu sitten kun mulla on aamuvuoro ja joudutaan Alexin kanssa lähtemään kotoa jo seiskan maissa. Miten tuo pikkumurunen onnistuu aamutoimissa ihan ypöyksin ja lähtee ajallaan kouluun? Siinä jää kuitenkin pari tuntia aikaa. Ens viikolla on jo edessä ekat kerrat.
Reppu on pakattu.
Huomenna sitä ollaa tippa tai pari linssissä.
7 kommenttia:
Se on jännää aikaa kun arki muuttuu monella ja lapset harjottelee itsenäistymistä. Usein vanhemmat pelkää ja hermoilee enemmän kun lapset, lapset lähinnä nauttii! :D
Kuulostaa hyvältä ja reippaalta menolta :)
Onnea arkeen!
Oi <3
Onnea koulutielle! Tuntuu ihan käsittämättömältä, että meilläkin edessä vuoden päästä. Toisaalta odotan ihan kauheasti, että loppuu ne tyttöjen 10 tuntiset hoitopäivät!
Onnea koulutielle ja uuteen elämänvaiheeseen!:) Meilläkin muuttunut arki, kun esikoinen aloitti eskarin. Harjoittelemme sitä, että joka aamu lähtään aikaisin liikenteeseen.
Onnea uudesta elämänvaiheesta ja tsemppiä koulutielle (ja äidillekin ;-)
Meillä lähti tänään tokaluokkalainen ekaa kertaa flillarilla kouluun ja äiti oli aivan hermoraunio. Lisäjännitystä toi se, että tokaluokkalainen jäi vielä nukkumaan, kun muu perhe hiippaili aamun tihkusateeseen *niisk*
Onnea koulutielle ja voimia vanhemmille. Teille se ottaa kovemmalle vielä, lapsi pärjää kyllä. Vaikka kyllä mummillakin vatsaa nipistää, kun ajattelen, että vastahan se oli vaavi....Mutta uusi aika alkaa ja sen myötä paljon uutta jännää. Haleja kaikille! Kohta päästään sienimetsään.
Lähetä kommentti