26. lokakuuta 2008

Iso kuppi kahvia

Juuri heräsin. 13 tuntia tuli vedettyä muutamalla katkolla. I-ha-naa. Ainoa vaan, että kun kroppa ei ole tottunut näin pitkään makaamiseen, olen aivan jumissa. Siis ihan puuta.
Pojat on täällä eläneet miesten malliin joten eiköhän sitä kohta paikat vetreydy kun lähtee niinden jälkiä siivoamaan. Sen lisäksi on pyykkipäivä ja iltapäivällä mennään katsomaan yhtä asuntoa!!!
Tässä lähellä on yksi asuinalue jossa on kolme meille sopivaa asuntoa myynnissä. Päätin ottaa selvää kaikesta mahdollisesta alueeseen liittyen ja tutustuttaa miehenkin siihen. Tärkeimmät on tällä hetkellä päiväkoti ja koulut, sitten olis kiva tietää mikä on julkisellakulkumahdollisuus. Kaupat sun muut peruspalvelut tiedän, että ovat lähellä. Työmatka mulla pitenis hiukan, mutta edelleen olis kuljettavissa pyörällä. Pieni into nostaa taas päätään... :D
Ainoa mikä mahdollisessa alueen vaihdoksessa tökkii on se, että Max joutuu vaihtamaan päiväkotia. Alex kyllä pärjää, siitä olen ihan varma. Mutta just kun Max on saanut kavereita ja sopeutunut... Ennen ajattelin, että ihan sama mihin muutetaan niin pojat käy päiväkodin tuolla missä ovat nyt, mutta sitten taas ekaluokka on varmasti helpompi aloittaa kun ehkä jo jonkun kaverin tuntisi valmiiksi. Noh, saa nyt nähdä mitä tapahtuu.

Perjantai
sujui mukavasti. Normaali meininki, miehet jauhoi omiaan ja naiset omiaan. Viimeisten lasten kuukahdettua tehtiin yöpalaa ja pelattiin sanaselityspeliä. Hauskaa oli! Kolmeen asti valvottiin ja olipas ihanaa kun meidän lapset pakotti mut nousemaan vasta kasilta.
Aamupalojen jälkeen vieraat lähti ja me mentiin pihalle talkoisiin. Alex pikkunenkin oli ihan käypää työvoimaa, nosteli multaa kottikärryihin siinä missä muutkin omalla lapiollaan ja pienellä ämpärillä kuljetti lehtiä roskalavalle. <3
Iltapäivällä käytiin kaverin kanssa Sellossa enkä taaskaan löytänyt itselleni syyskenkiä. Rasittavaa. Kaksi kauppakeskusta koluttu ilman tulosta. :(
Lapset meni ajoissa nukkumaan ja niin menin minäkin. Väsyä porukkaa koko sakki.

En oikein tiedä onko Maxilla kaikki hyvin. Se ei nimittäin ihan oikeasti kuule mitään. Korvia kuulema särkee mutta ei pahasti. On varmaan se korvatulehdus taas uusimassa. Sen lisäksi pojan silmät on oudot. Tai ei silmät mutta molemmat luomet punoittavat. Ihan kun olis hieronut silmiään aivan liikaa vaikka ei edes ole.
Diabeteksen kanssakin on vaikeaa. Saatiin taas nostaa annoksia ja nyt tuntuu, että vaikutus on päinvastanen. Eli korkeita sokereita on lähes joka mittauksella vaikka pitäsi olla just tosinpäin. Huomenna soitan db-hoitajalle ja kysyn mitä tehtäisiin. Voipi olla tai olen kyllä aika varma siitä, että päiväkoti saa osasta pistoksista. Ei tästä muuten mitään tule.

Jaahas.
Pyykkikone kuuluu pyörineen loppuun. Pitänee lähteä hommiin. Ihanaa sunnuntaita kaikille myrskystä huolimatta! =)

Ei kommentteja: