Tiistaina tuli kirje. Ei tarvitse enää odotella ja miettiä millon ja mitä täh häh. Ensi maanantaina meillä on inffotilaisuus jossa ilmeisesti saamme jo pumpun (ilman kiinnitystä siis) ja kuulemme mitä tuleman pitää. 10. päivä sitten heti aamusta insuliinittomana osastolle. En kovin tarkkaan tiedä miten toi homma toimii, mutta kolme vuorokautta ollaan sisällä ja sen aikana kai sitten saadaan uusi hoitomuoto käyttöönotettua. Rankkaan tulee varmasti olemaan, koska käyttö ei ole mistään yksinkertaisimmasta päästä ja valvomista ja vahtimista tulee olemaan reilusti. Täytyy opetella luottamaan koneeseen. :-o Jännää silti! Maxkaan ei enää huuda kurkku suorana että -ei pumppua! Kysyy vaan että miten se toimii ja sanoo, että jännittää. ♥
Miljoonat kiitokset jo etukäteen Lodelle jonka hoiviin Alex muuttaa tämän kaiken ajaksi. Saamme rauhassa keskittyä ja opetella. ♥
6 kommenttia:
Mukavaa viikkoa ja sen loppua teillekin. <3 ja tsenpitykset pumpputreeniin!
Mieluusti autetaan näin tärkeän ja odotetun asian puolesta !
Toivottavasti pumppu on pelannut! Uskon ja toivon, että se helpottaa teän arkea. En osaa ajatella, millaista arki on pienen diabeetikkolapsen kanssa, kun itsellä puhkesi diabetes "vasta" 5lk:lla.
terv. toinen diabeetikko
(eksyin jotain kautta sinun blogiin, toivottavasti ei haittaa :))
pieces of my life, kivaa kun eksyit tänne! tietenkään ei haittaa!
voi olla, että siirretään sitä pumpun kokeilua nyt kuitenkin. kesä edessä, lomat ja kaikki, niin ei ehkä ole ihan paras hetki keskittyä hoitomuodon vaihdokseen. maxin varsinkaan.
Hei!
Ajankohta kannattaakin miettiä hyvin, että milloin intoa on ja milloin sitä riittää harjoitteluun.
Kokeilin joskus pumppua, josta myöhemmin luovuin. Luulen, että sitä koitettiin mulle liian aikasin, enkä sillon kokenu pistämistä huonona ajatuksena myöskään. 6lk:laisena (muistaakseni) olis ollu tärkeää saada se piiloon johonkin (ettei ois erottunu joukosta mitenkään), mutta silloin se oli ongelmallista.. Nämä asiat on tässä vaiheessa jo kuitenki toisarvosia seikkoja, joten tulevaisuudessa en piä pumpun laittoa ollenkaan mahottomana asiana. (joskin monipistoshoito minun kohdalla on toiminu..)
Pumpulla tasapaino pysyy monesti parempana kuin kynillä ja sen pitäminen tasasena on helpompaa..
Odotan vielä pumppua, jossa ois mukana sokererimittari, joka ilmottaa (esim. äänimerkillä) milloin sokeri on esimerkiksi alle 5 ja yli 12. Ja näyttäis miten se on käyttäytyny viimesen puolen tunnin sisällä (nousu/lasku-suunta), jolloin ois helpompi reagoida oikein.
Pumppua ei kannata jännittää! :) Se on apukeino arjesta selviytymiseen ja jos asiat ei muutu parempaan, siitä voi aina luopua ja palata entiseen.
Jos yhtään kokemukset kiinnostaa, niin mulla on kaksi (lapsi)tuttua, joilla on pumppuhoito. Näillä liikkuvilla lapsilla se on ollu ihan toimiva vaihtoehto. :)
Seurailenpas jatkossakin miten asiat etenee. :)
Hauskaa kesän jatkoa!
Hui, tulipa pitkä postaus...
Lähetä kommentti