Raksun kuulumisia.

Mä olen kasvanut. Ihan kauheesti. Musta on tullut vahvempi ja jäntevämpi.

Mä olen myös herännyt, vauva-aika on ohi. Musta tuli kakara.

Mä kokeilen hampailla kaikkea mahdollista, kaikkea täytyy maistaa.

Mä riehun ja saan hulluuskohtauksia, ja varsinkin Alexin kanssa menee lujaa.

Mä olen alkanut syömään tosi hyvin, aluksi olin aika pieniruokainen.

Noh en mä vieläkään tykkää muusta kuin papanoista ja jauhelihasta.

Äiti ihmettelee miten niillä voi olla nirso noutaja...

Äiti on myös vähän väsynyt, mä heräilen öisin.

Mutta siitä se on tyytyväinen, että osaan pyytää ulos enkä pissi sisään.

Myös päivisin käyn mieluummin ulkona istunnolla,
kunhan mut viedään oikeaan aikaan sinne.

Jos vaan ehdin, niin piipitän takaovella oven avausta.

Mä olen oppinut istumaan ja yleensä uskon mitä ei tarkoittaa.

Monesti on kyllä kivaa napata vaikka lapanen

ja juosta täysillä karkuun. Kjähkjäh.

Lenkkiseuraa musta ei vielä saa, ellei isoveljet ole mukana.

Kotipiha on mun reviiri, muualla mua pelottaa.

Eilen satoi lunta! Siitä mä sekosin.

Ei saanut Äiti hyviä kuvia vaikka kuinka yritti.